1Silloin temanilainen Elifas lausui ja sanoi:⇆ vertaile2"Ethän pane pahaksesi, jos sinulle puhutaan? Kuka voi vaitikaan olla?⇆ vertaile3Katso, monta sinä olet ojentanut, ja hervonneita käsiä olet vahvistanut;⇆ vertaile4sanasi ovat nostaneet kompastunutta, ja rauenneita polvia olet voimistanut.⇆ vertaile5Mutta nyt, kun itseäsi kova kohtaa, sinä tuskastut, kun se sinuun sattuu, sinä kauhistut.⇆ vertaile6Eikö jumalanpelkosi ole sinun uskalluksesi ja nuhteeton vaelluksesi sinun toivosi?⇆ vertaile7Ajattele, kuka viaton on koskaan hukkunut, ja missä ovat rehelliset joutuneet perikatoon?⇆ vertaile8Minkä minä olen nähnyt, niin ne, jotka vääryyttä kyntävät ja turmiota kylvävät, ne sitä niittävätkin.⇆ vertaile9Jumalan henkäyksestä he hukkuvat, hänen vihansa hengestä he häviävät.⇆ vertaile10Leijonan ärjyntä, leijonan ääni vaiennetaan, ja nuorten leijonien hampaat murskataan;⇆ vertaile11leijona menehtyy saaliin puutteesta, ja naarasleijonan pennut hajaantuvat.⇆ vertaile12Ja minulle tuli salaa sana, korvani kuuli kuiskauksen,⇆ vertaile13kun ajatukset liikkuivat öisissä näyissä, kun raskas uni oli vallannut ihmiset.⇆ vertaile14Pelko ja vavistus yllättivät minut, pelästyttivät kaikki minun luuni.⇆ vertaile15Tuulen henkäys hiveli kasvojani, ihoni karvat nousivat pystyyn.⇆ vertaile16Siinä seisoi – sen näköä en erottanut – haamu minun silmieni edessä; minä kuulin kuiskaavan äänen:⇆ vertaile17'Onko ihminen vanhurskas Jumalan edessä, onko mies Luojansa edessä puhdas?⇆ vertaile18Katso, palvelijoihinsakaan hän ei luota, enkeleissäänkin hän havaitsee vikoja;⇆ vertaile19saati niissä, jotka savimajoissa asuvat, joiden perustus on maan tomussa! He rusentuvat kuin koiperhonen;⇆ vertaile20ennen kuin aamu illaksi muuttuu, heidät muserretaan. Kenenkään huomaamatta he hukkuvat ainiaaksi.⇆ vertaile21Eikö niin: heidän telttanuoransa irrotetaan, ja he kuolevat, viisaudesta osattomina.'"⇆ vertaile