1Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauteen pyritte, te jotka Herraa etsitte. Katsokaa kalliota, josta teidät on lohkaistu, ja louhosta, josta teidät on kaivettu.⇆ vertaile2Katsokaa Abrahamia, isäänne, ja Saaraa, joka teidät synnytti. Sillä hän oli vain yksi, kun minä hänet kutsuin; mutta minä siunasin hänet ja tein hänet monilukuiseksi.⇆ vertaile3Niin Herra lohduttaa Siionin, lohduttaa kaikki sen rauniot, hän tekee sen erämaasta kuin Eedenin ja sen arosta kuin Herran puutarhan; siellä on oleva riemu ja ilo, kiitos ja ylistysvirren ääni.⇆ vertaile4Kuuntele minua, kansani, kuule minua, kansakuntani, sillä minusta lähtee laki, ja minä asetan oikeuteni valkeudeksi kansoille.⇆ vertaile5Lähellä on minun vanhurskauteni, minun autuuteni ilmestyy, minun käsivarteni tuomitsevat kansat; minua odottavat merensaaret ja panevat toivonsa minun käsivarteeni.⇆ vertaile6Nostakaa silmänne taivasta kohti ja katsokaa maata, joka alhaalla on, sillä taivaat katoavat kuin savu ja maa hajoaa kuin vaate ja sen asukkaat kuolevat kuin sääsket, mutta minun autuuteni pysyy ikuisesti, ja minun vanhurskauteni ei kukistu.⇆ vertaile7Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauden tunnette, kansa, jonka sydämessä on minun lakini: älkää pelätkö ihmisten pilkkaa älkääkä kauhistuko heidän herjauksiaan.⇆ vertaile8Sillä koi syö heidät niin kuin vaatteen, koiperhonen syö heidät niin kuin villan, mutta minun vanhurskauteni pysyy ikuisesti, minun autuuteni polvesta polveen.⇆ vertaile9Herää, herää, pukeudu voimaan, sinä Herran käsivarsi; herää niin kuin muinaisina päivinä, ammoisten sukupolvien aikoina. Etkö sinä ole se, joka löit Rahabin kuoliaaksi, joka lävistit lohikäärmeen?⇆ vertaile10Etkö sinä ole se, joka kuivasit meren, suuren syvyyden vedet, joka teit meren syvänteet tieksi lunastettujen kulkea?⇆ vertaile11Niin Herran vapahdetut palaavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä ikuinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat.⇆ vertaile12Minä, minä olen teidän lohduttajanne; mikä olet sinä, että pelkäät ihmistä, joka on kuolevainen, ihmislasta, jonka käy niin kuin ruohon,⇆ vertaile13ja unohdat Herran, joka on sinut tehnyt, joka on levittänyt taivaan ja perustanut maan, ja vapiset alati, kaiket päivät, sortajan vihaa, kun hän tähtää tuhotakseen? Mutta missä on sortajan viha?⇆ vertaile14Pian päästetään kumaraan koukistunut vapaaksi kahleistaan: ei hän kuole, ei kuoppaan jää, eikä häneltä leipä puutu.⇆ vertaile15Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka liikutan meren, niin että sen aallot pauhaavat, jonka nimi on Herra Sebaot.⇆ vertaile16Ja minä olen pannut sanani sinun suuhusi, minä olen kätkenyt sinut käteni varjoon, pystyttääkseni taivaan ja perustaakseni maan ja sanoakseni Siionille: "Sinä olet minun kansani."⇆ vertaile17Herää, herää, nouse, Jerusalem, sinä joka olet juonut Herran kädestä hänen vihansa maljan, joka olet päihdyttävän pikarin juonut, tyhjäksi särpinyt.⇆ vertaile18Ei kukaan kaikista lapsista, jotka hän oli synnyttänyt, ollut häntä taluttamassa; ei kukaan kaikista lapsista, jotka hän oli kasvattanut, hänen käteensä tarttunut.⇆ vertaile19Nämä kohtasivat sinua kaksittain – kuka sinua surkuttelee – tuho ja turmio, nälkä ja miekka; millä voin sinua lohduttaa?⇆ vertaile20Tajuttomina makasivat sinun poikasi joka kadun kulmassa, niin kuin antiloopit pyydyshaudassa, täynnä Herran vihaa, sinun Jumalasi nuhtelua.⇆ vertaile21Siksi kuule tätä, sinä poloinen, joka olet juopunut, vaikka et viinistä:⇆ vertaile22Näin sanoo sinun Herrasi, Herra sinun Jumalasi, joka ajaa kansansa asian: Katso, minä otan sinun kädestäsi päihdyttävän maljan, vihani pikarin; ei tarvitse sinun siitä enää juoda.⇆ vertaile23Ja minä panen sen sinun vaivaajiesi käteen, jotka sinulle sanoivat: "Lankea maahan, kulkeaksemme sinun päältäsi"; ja sinä panit selkäsi maaksi ja kaduksi kulkijoille.⇆ vertaile