1Ja Joosef meni ja ilmoitti faraolle, sanoen: "Minun isäni ja veljeni ovat pikkukarjoineen ja nautakarjoineen, kaikkine omaisuuksineen, tulleet Kanaanin maasta, ja katso, he ovat Gosenin maakunnassa."⇆ vertaile2Ja hän oli ottanut mukaansa veljiensä joukosta viisi miestä; ne hän toi faraon eteen.⇆ vertaile3Niin farao kysyi hänen veljiltään: "Mikä on teidän ammattinne?" He vastasivat faraolle: "Me, sinun palvelijasi, olemme paimenia, me niin kuin isämmekin."⇆ vertaile4Ja he sanoivat vielä faraolle: "Me olemme tulleet asuaksemme jonkun aikaa tässä maassa; sillä palvelijoillasi ei ollut laidunta karjalleen, koska kova nälänhätä on Kanaanin maassa. Suo siis palvelijoidesi asettua Gosenin maakuntaan."⇆ vertaile5Niin farao sanoi Joosefille: "Isäsi ja veljesi ovat tulleet sinun luoksesi.⇆ vertaile6Egyptin maa on avoinna sinun edessäsi; sijoita isäsi ja veljesi maan parhaaseen osaan. Asukoot Gosenin maakunnassa; ja jos tiedät heidän joukossaan olevan kelvollisia miehiä, niin aseta heidät minun karjani päällysmiehiksi."⇆ vertaile7Sen jälkeen Joosef toi isänsä Jaakobin sisään ja esitti hänet faraolle. Ja Jaakob toivotti faraolle siunausta.⇆ vertaile8Niin farao kysyi Jaakobilta: "Kuinka monta ikävuotta sinulla on?"⇆ vertaile9Jaakob vastasi faraolle: "Minun vaellusaikani on kestänyt satakolmekymmentä vuotta. Vähät ja pahat ovat olleet minun elinvuosieni päivät eivätkä ole saavuttaneet sitä elinvuosien määrää, mikä isilläni oli vaelluksensa aikana."⇆ vertaile10Ja Jaakob toivotti faraolle siunausta ja lähti hänen luotaan.⇆ vertaile11Ja Joosef sijoitti isänsä ja veljensä Egyptin maahan ja antoi heille maaomaisuutta maan parhaasta osasta, Ramseksen maakunnasta, niin kuin farao oli hänen käskenyt tehdä.⇆ vertaile12Ja Joosef elätti isäänsä ja veljiään ja koko isänsä perhettä antamalla jokaiselle elatusta vaimojen ja lasten luvun mukaan.⇆ vertaile13Mutta ei missään koko maassa ollut leipää; sillä nälänhätä oli hyvin kova, niin että Egyptin maa ja Kanaanin maa olivat nääntymässä nälkään.⇆ vertaile14Ja viljalla, jota ostettiin, Joosef kokosi kaiken rahan, mitä oli Egyptin maassa ja Kanaanin maassa; ja Joosef vei rahat faraon hoviin.⇆ vertaile15Kun raha oli loppunut Egyptin maasta ja Kanaanin maasta, tulivat kaikki egyptiläiset Joosefin luo, sanoen: "Anna meille leipää. Miksi me kuolisimme sinun silmiesi edessä? Sillä raha on loppunut."⇆ vertaile16Joosef vastasi: "Tuokaa tänne karjanne. Minä annan teille leipää karjastanne, jos rahanne on loppunut."⇆ vertaile17Ja he toivat Joosefille karjansa, ja Joosef antoi heille leipää hevosista, lampaista, nautakarjasta ja aaseista. Niin hän sen vuoden elätti heitä leivällä kaiken heidän karjansa hinnasta.⇆ vertaile18Niin kului se vuosi. Seuraavana vuonna he tulivat taas hänen luokseen ja sanoivat hänelle: "Emme tahdo salata herraltamme, että raha on lopussa, ja myös eläimemme ovat joutuneet herramme omiksi; meillä ei ole muuta jäljellä annettavana herrallemme kuin ruumiimme ja peltomme.⇆ vertaile19Miksi me menehtyisimme sinun silmiesi edessä, sekä me itse että meidän peltomme? Osta meidät ja peltomme leivällä, niin me tulemme peltoinemme faraon orjiksi. Anna meille siementä, että eläisimme emmekä kuolisi eivätkä peltomme joutuisi autioiksi."⇆ vertaile20Niin Joosef osti faraolle kaikki Egyptin pellot; sillä egyptiläiset myivät jokainen vainionsa, koska nälkä ahdisti heitä. Niin joutui maa faraon omaksi.⇆ vertaile21Ja hän siirsi kansan kaupunkeihin, Egyptin toisesta äärestä toiseen saakka.⇆ vertaile22Ainoastaan pappien peltoja hän ei ostanut; sillä papeilla oli määrätyt tulot faraolta, ja he elivät niistä määrätyistä tuloistaan, jotka he faraolta saivat. Siksi heidän ei tarvinnut myydä peltojaan.⇆ vertaile23Ja Joosef sanoi kansalle: "Katso, minä olen nyt ostanut teidät ja teidän peltonne faraolle; katso, tässä on teille siementä, kylväkää peltonne.⇆ vertaile24Mutta sadosta teidän on annettava viidesosa faraolle; mutta neljä viidesosaa jääköön teille pellon siemeneksi sekä ravinnoksi itsellenne ja niille, jotka talossanne ovat, sekä elatukseksi vaimoillenne ja lapsillenne."⇆ vertaile25He vastasivat: "Sinä olet pitänyt meidät hengissä; suo meidän vain saada armo herramme silmien edessä, niin olemme faraon orjia."⇆ vertaile26Niin Joosef teki sen säädökseksi, joka vielä tänäkin päivänä on voimassa Egyptin pelloista, että faraolle on annettava viidesosa. Ainoastaan pappien pellot eivät joutuneet faraon omiksi.⇆ vertaile27Niin Israel jäi asumaan Egyptiin, Gosenin maakuntaan; he asettuivat sinne ja olivat hedelmällisiä ja lisääntyivät suuresti.⇆ vertaile28Ja Jaakob eli Egyptin maassa seitsemäntoista vuotta, ja koko hänen elinaikansa oli sataneljäkymmentäseitsemän vuotta.⇆ vertaile29Kun lähestyi aika, jolloin Israelin oli kuoltava, kutsui hän poikansa Joosefin ja sanoi hänelle: "Jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, niin pane nyt kätesi minun kupeeni alle ja osoita minulle laupeus ja uskollisuus: älä hautaa minua Egyptiin,⇆ vertaile30sillä minä tahdon levätä isieni luona; vie siis minut Egyptistä ja hautaa minut heidän hautaansa." Hän vastasi: "Minä teen, niin kuin sanot."⇆ vertaile31Hän sanoi: "Vanno se minulle." Ja hän vannoi hänelle. Silloin Israel rukoili, kumartuneena vuoteensa päänalaista vasten.⇆ vertaile